sunnuntai 14. elokuuta 2016

Päheen toka treeni


Otsikoinnin aatelia. Mitä sitä hyvää konseptia muuttamaankaan. 

Pähee tutustui tänään kosketuskeppiin ja puulootaan. Painotus alkukokeiluissa on paikallaolossa, koska se on kaikista vaikein temppu eikä ole koskaan oikeastaan "valmis". Aina voi petrata tai keksiä lisää häiriötä tai muunnelmia.

Kuvasin tämänkin treenin ja se on videolla kokonaisuudessaan. Aissin kanssa tehdystä osuudesta otin mukaan vain pätkän, mutta se oli kokonaan samannäköistä eli palkkasin pentua kun se sattui osumaan tuonne lootaansa, mutta se sai vapaasti valita missäpäin touhuili. Aika lyhyt treeni.






*******************************


Kuka Pähee? Miksi pieni koira? Näitähän tässä on viimeaikoina kyselty. :-)

Pähee on 8-viikkoinen perhoskoira (papillon), viralliselta nimeltään Miikolan Masterpiece. Toistaiseksi se on osoittautunut nimensä veroiseksikin. Innokas, leikkisä ja silti myös maltillinen. Pienestä koirasta olen haaveillut jo pitkään, mutta valjakkoajon takia olen pitäytynyt samankokoisissa. Nyt lauma on kuitenkin siinä mallilla eikä luntakaan ole viime talvina liiemmin näkynyt, että oli sopiva hetki pienemmälle. Valjakkoajo on vaihtunut ryhmätemppuihin... Rotuvaihtoehtoina mielessä olivat lähinnä sheltti ja perhonen, mutta myös parson oli esillä. Rotuvalintaa ei ole tarvinnut katua, lähinnä harmittaa etten ole jo aiemmin päätynyt perhoskoiraan.

Tuommoinen se oli ennen tuloaan...

...nyt alkaa jo muistuttaa koiraa. :-)

Perhosen kanssa liikkuessa kerää muuten ihan magneetin laillla ihmisiä ympärilleen pentua ihastelemaan "voiiii eiii", "söpöööö", "otan tuon mukaani" ovat jo tulleet tutuiksi lausahduksiksi. Ja mikäs siinä on moikkaillessa, Pähee pitää kaikenlaisista ihmisistä ja onneksi olen itsekin varsin sosiaalinen ihmisten ilmoilla liikkuessani. Onhan noista colliepennuistakin tykätty, mutta ei niiden silittelijöitä piisaa samoissa määrissä. Ehei, ei ollenkaan. :-D


*******************************


Illalla käytiin vielä pienellä lenkillä lauman kanssa. Päivällä oli satanut ja maa oli kurainen ja märkä. No, mitäpä silloin käy pienelle valkoisella pörrökasalle. No, ei ole enää ainakaan valkoinen. Joten eikun pesulle. Vielä se mahtuu jollain tapaa altaaseen, pienen koiran etuja....

JIIHAAA! Kurarallia jee!

Pähee esittää surkeampaa kuin on. Ei sitä kura haitannut.

Paljuun mars!

Pahoittelen videon kehnoa laatua. Pakko tuo oli silti kuvata,
ihan hassu pentu. Sai hirmuisen hepulin kastuttuaan pesussa.




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti